Rätei & lumpui

Viimeinen näyttötyö Väinämöinen arvioitiin torstaina arvosanoin 3 x K3 aiheista taidekäsityö, tuotteen valmistaminen käsityönä ja tuotteen suunnittelu. Tulevaisuudessa opinnot saattavat jatkua Amk muotoilun parissa ja muotoilua pääsinkin harjoittamaan myös työpaikalla. Asiakkaalta tuli tilaus ortodoksi-hautarististä ja ilmoitin että voin koettaa tehdä joitakin luonnoksia.

Sehän onnistui ilmeisesti ihan hyvin koska asiakas sen sitten valitsi.

Hitsatessa ja muutenkin metallitöissä on hyvä pitää jonkinlaista hattua. Koko koulun ajan olen käyttänyt Wurthin mainos-suikkia jotka ovat malliltaan hyviä mutta laadultaan taas ei. Kertakäyttöisyys myös iso miinus. Ratkaisuna tähän Wurthin lakki purkuun, kaavaus vanhoihin farkkuihin ja koko paketti kasaan opelukoneella. Nyt meillä on kestävä ja konepestä työsuikka.

Myös aiemmin esitetylle shamaani-rummulle oli jo sen valmistuttuaan suunnitelmissa tehdä säilytys/kantolaukku.
Tämän kursin kasaan eilen illalla eurokankaasta ostetuista vahapuuvillakankaasta. Rakenne on melko yksinkertainen: pyöreään pohjaan on ommeltu sisään pahvi jäykisteeksi ja kalvon suojaksi sekä 30 cm korkea reunakaistale joka kiristetään nyöreillä kuin makuupussin suu.

Reunakaistale jäi pari senttiä liian lyhyeksi ja alkoi kurttaamaan pohjan kangasta koten tämä pitää vielä korjata. Kantohihnan malli on myös vähän avoinna.

Loppua kohti

Väinämöinen pääsi esille Kauppakeskus Stellan Uutta Elämää myymälään viime keskiviikkona, tämä myös siksi koska taidekäsityö näyttötyönä vaatii yleisöpalautteen. Tilanne olisi nyt se että koulu on tutkintotilaisuutta vaille valmis ja itse koulunkäyti on ohi. Työt alkoivat tänään joten myös tämä blogi saattaa hieman hiljentyä.

Vaka vanha

Motivaatio on ollut lähes totaalisen hukassa Vänämöisen suhteen. Syynä tähän on ollut hyvä ilma ja epävarmuus työn toteutuksesta, vaikeuksia saada miellyttämään omaa silmää. Mutta kun parran hitsaus lähestyi loppuaan, valoa alkoi näkymään tunnelin päässä; eihän siitä yhtään hullumpi tullutkaan. Aikaa meni 20 tuntia ja painoa kertyi 12 kiloa.

Kello

Liian hyvä ilma, ei millään jaksa keskittyä tekemään mitään, varsinkaan näyttötyötä. Väinämöisen lakki valmistui ja naamasta myös puolet.

Pitkään olen myös miettinyt mitä ihmettä tekisi vanhasta isosta rattaasta joka on jo tovin lojunut koululla. Kello oli yksi vaihtoehto ja koska sellaista ei olohuoneessa vielä ole niin siinäpä se. Vähän ketjua, fillarin levyjarru, peilikirkas rst-kiekko keskustan täytteeksi sekä Clas Ohlsonilta koneisto ja valmis.

Väinämöisen lakki

On tullut aika aloittaa viimeinen näyttötyö, aiheena taidekäsityö. RM Wauhtipyörä antoi taas luvan penkoa metalliroskistaan joka on osoittautunut hyväksi apajaksi pyörän ketjujen suhteen. Loppupäivä eilisestä ja tämä aamu meni sitten ketjuja pestessä jottei tarvitsisi sitten hitsatessa haistella palanutta rasvaa.

Pitkään on ollut jo tiedossa tarvittava materiaali ja tekotapa mutta aihe oli kysymysmerkki. En haluasi tehdä samanlaista kuin viimeksi vaikka itse pidinkin työstä (kuva blogin ensimmäisessä postauksessa).
Mietin eläinhahmoja, lähinnä pöllöä, mutta en saanut sitä näyttämään järkevältä ketjuista toteutettuna. Sitten se tuli: parta, parrakas ukkeli. Ja kuka olisikaan parempi parrakas kohde kuin vaka vanha Väinämöinen. Lisäksi ketjun taipuisa olemus pääsisi hyvin oikeuksiinsa muhkeassa parrassa.
Joten piirustelu alkakoon.

Aamun ensimmäiset kynän pyörittelyt

Valmis pohjapiirros 1:1. Silmien ilmettä pitää vielä hieman oikaista koska Väinämöinen on vakava, ei vihainen

Ketjujen hitsaus aloitettiin lakista. Muutamia työteknisiä vaihtoehtoja mietittyäni päädyin vaihtoehtoon jossa ketjut voivat kulkea monessa eri asennossa ja moneen eri suuntaan. Alunperin suunnitelmissa oli toteuttaa samalla tavalla kuin aiempi ketjutyö jossa ketjut olisivat vain yhdessä asennossa, ts. hahmo rakennettaisiin "magneetti-kuvausmaisesti". Tämä olisi ollut ongelmallinen varsinkin kasvojen ilmeen kannalta.

Päivän päätteeksi lähes valmis lakki